Digi ja kieli: kokemuksia TyövisLab kokeilusta TUVA yhteistyössä

huhti 29, 2026uutiset

Keväällä 2026 Helsingin työväenopistossa toteutettiin TyövisLab koulutuskokeilu yhteistyössä Stadin AOn TUVA koulutuksen kanssa. Kokeilu oli osa eurooppalaista RESCALE tutkimus- ja kehittämishanketta ja sen Reskilling Lab pilotointia, jossa kehitetään uusia tapoja vahvistaa aikuisten perustaitoja vihreän ja digitaalisen siirtymän keskellä.

TyövisLabissa toimi kolme ryhmää ja mukana oli yhteensä 35 aikuista TUVA opiskelijaa. Kurssin pituus oli 36 tuntia. Kokeilussa yhdistyivät digitaitojen vahvistaminen, kielituki, koulutusmuotojen välinen yhteistyö sekä opiskelukyvyn ja jaksamisen huomioiminen. Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus suorittaa kansallisia digiperustaitojen osaamismerkkejä.

Reskilling Lab malli TyövisLabin taustalla

TyövisLab perustui RESCALE hankkeessa kehitettyyn Reskilling Lab oppimismalliin, jonka ytimessä on haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten perustaitojen vahvistaminen siirtymävaiheissa. Digitaidot nähdään osana laajempaa perustaitojen kokonaisuutta, jossa kielellinen ymmärrys, arkeen kytkeytyvä oppiminen ja henkilökohtainen ohjaus ovat keskeisiä. TyövisLabissa tämä näkyi digi ja kielituen tiiviinä yhdistämisenä sekä opettajan vahvana ohjaavana roolina.

Kenelle ja miksi?

TyövisLab suunnattiin aikuisille TUVA opiskelijoille, joilla oli vielä heikot digitaidot mutta riittävä suomen kielen taito opetuksen seuraamiseen. Opiskelijat olivat eri ikäisiä ja eri vaiheissa TUVA opintojaan, ja monilla oli edessä työharjoittelu heti kurssin jälkeen. Yhteistä kaikille oli tarve vahvistaa digitaitoja siirtymävaiheessa kohti jatko-opintoja ja työelämää.

Kokeilu osoitti nopeasti, että digitaitojen vahvistaminen ei tässä kohderyhmässä ole mahdollista ilman vahvaa kielellistä tukea. Digitaalinen asiointi ja opiskelu edellyttävät kykyä ymmärtää ja tuottaa kieltä digitaalisissa ympäristöissä, ja kielituesta muodostuikin opetuksen selkäranka.

Digi ja kieli yhdessä

Käytännössä opetuksessa keskityttiin arjen kannalta olennaisiin digitaitoihin, kuten tekstinkäsittelyyn, tiedonhakuun ja yksinkertaisten esitysten tekemiseen. Opiskelua tuettiin runsaalla henkilökohtaisella ohjauksella ja pedagogisella realismilla: kaikkia suunniteltuja teemoja ei ollut mahdollista toteuttaa lyhyessä ajassa, ja kurssilla myönnettiin lopulta yksi osaamismerkki.

Opetusta täydennettiin henkilökohtaisella ohjauksella myös opetustuntien ulkopuolella erillisissä vapaaehtoisissa tapaamisissa. Lisäksi opetustunneilla oli mukana Stadin AOn asiakaspalveluharjoittelua suorittavia opiskelijoita, jotka auttoivat Labin opiskelijoita käytännön digitehtävissä.

Yhteissuunnittelu ja hyvinvointi

Opetusta tuettiin tuntiopettajien yhteissuunnittelulla ja yhteistyöllä TUVA opettajien kanssa. Lisäksi oppimista tarkasteltiin tietoisesti hyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta. Taukojumpat, yhteiset välipalahetket sekä keskustelut ruutuajasta ja ergonomiasta olivat luonteva osa opetusta. Yhdessä ryhmässä toteutettiin myös toiminnallinen kokonaisuus opiston opetuskeittiössä, jossa yhdistyivät kieli, digi ja arjen taidot.

Yhteistyön hyödyt ja katse eteenpäin

Kokeilusta kerätty palaute oli myönteistä: opiskelijat kokivat saaneensa varmuutta digitaitoihin ja itsenäiseen työskentelyyn. TyövisLab vahvisti työväenopiston ja Stadin AOn välistä yhteistyötä ja osoitti, että kansalaisopisto voi joustavana toimijana täydentää TUVA opintoja siirtymävaiheissa.

TyövisLab tarjoaa konkreettisen esimerkin siitä, miten eurooppalaisessa hankkeessa kehitettyä mallia voidaan soveltaa paikallisesti. Digi ja kielenopetuksen yhdistäminen sekä koulutusmuotojen välinen yhteistyö näyttäytyvät TyövisLabin kokemusten valossa keskeisinä teemoina myös tulevaisuuden aikuiskoulutuksessa.