1

Haavoittuvassa asemassa olevien ja matalasti koulutettujen aikuisten alhainen osallistumisaste

Haavoittuvassa asemassa olevien ja matalasti koulutettujen aikuisten alhainen osallistumisaste rajoittaa osallisuutta ja heikentää osaamiseen liittyvien linjausten kokonaisvaikutusta.

2

Alueelliset erot uudelleenkoulutuspalvelujen saatavuudessa

Alueelliset erot uudelleenkoulutuspalvelujen saatavuudessa rajoittavat tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua osaamisen kehittämiseen.

3

Hallinto on hajallaan eri ministeriöissä

Useisiin eri ministeriöihin hajautunut hallinto johtaa koordinoimattomiin politiikkoihin, päällekkäisiin toimiin ja osaamisinvestointien heikompaan vaikutukseen.

4

Työnantajien heikko osallistuminen järjestelmätasolla

Työnantajien heikko osallistuminen tarkoittaa, että työnantajat ovat mukana vain vähäisessä määrin, eli heitä pääsääntöisesti kuullaan, mutta he eivät osallistu aktiivisesti uudelleenkoulutuksen suunnitteluun, kun taas vahva osallistuminen tarkoittaa, että he toimivat aktiivisina kumppaneina, suunnittelevat koulutusta yhdessä, tunnustavat osaamista ja edistävät työelämässä tapahtuvaa oppimista, joka vastaa työmarkkinoiden todellisia tarpeita.

5

Osaaminen ei vastaa tulevaisuuden muutoksia

Koulutusjärjestelmät eivät ole riittävän hyvin linjassa eri toimialoilla ja työmarkkinoilla käynnissä olevien vihreän siirtymän, digitaalisen siirtymän ja taloudellisen siirtymän kanssa, mikä rajoittaa työvoiman kykyä sopeutua muuttuviin työvaatimuksiin ja uusiin toimialoihin.

6

Lyhytaikainen, hankkeisiin perustuva rahoitus

Lyhyt- ja määräaikainen rahoitus, joka on sidottu yksittäisiin hankkeisiin eikä jatkuvaan järjestelmätukeen, heikentää uudelleenkoulutusjärjestelmien vakautta, pitkän aikavälin suunnittelua ja kestäviä vaikutuksia.

7

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen on puutteellista (vihreä ja digitaalinen osaaminen, perustaidot)

Työn tai muun kokemuksen kautta hankittua osaamista ei tunnisteta riittävästi, mikä johtaa tarpeettomaan uudelleenkoulutukseen, korkeampiin kustannuksiin ja oppijoiden motivaation heikkenemiseen.

8

Koulutusjärjestelmän heikko innovointikyky

Koulutusjärjestelmien innovaatiokyky on rajallinen, minkä vuoksi oppimismenetelmien ja koulutusohjelmien mukauttaminen oppijoiden muuttuviin tarpeisiin ja työmarkkinoiden vaatimuksiin on vaikeaa.

9

Tulosten seuranta on puutteellista

Tärkeää sen selvittämiseksi, johtaako uudelleenkoulutus konkreettisiin tuloksiin työllisyyden ja urakehityksen kannalta.

10

Kokeilujen rajallinen laajennettavuus

Onnistuneita kokeiluja ei laajenneta järjestelmällisesti eikä integroida kansalliseen päätöksentekoon ja olemassa oleviin järjestelmiin, mikä rajoittaa niiden pitkäaikaisia vaikutuksia.